21.1.2012 Turku kv

Kaikki kuvat junior handler kehästä, Sanni cairnista (c) Henna Vahlbäck

Innolla odotettu turku on nyt ohitse. Eilinen päivä alkoi aamulla hyvin väsyneissä merkeissä (herätys 05.00) jo valmiiksi, ja voin sanoa että näyttelypäivän jälkeen väsymys oli vielä x10! Arja tuli hakemaan meidät, ja haettiin Ella vielä matkan varrella. Turkuun oli siis ilmoitettu Ella (Janettan Araela) ja Nella (Streich's Valentine). Olin "yksin" paikalla ja ei ollut ketään kuka olisi laittanut koiria sen näköiseksi että niitä kehtaa kehään viedä, joten oli pakko selvitä itse :D

Molemmat koirat oli kehässä samaan aikaan, joten pientä stressiä aiheutti se kuka kerkeää tulla auttamaan toisen koiran kanssa. Onneksi Juni tuli viime hetkellä apuun ja käväisi Nellan kanssa kun en pysty kahta koiraa samaan aikaan handlaamaan.. Kiitos vielä! Ella oli ekana ja esiintyi tosi hienosti. Kyseessähän oli Ellan eka näyttely joten odotukset ei liian korkealla ollut.. ERIhän sieltä tuli, oi että miten ylpeä olin tytöstä. Seuraavaksi oli vuorossa Nella, joka esiintyi myös ihan mukavasti. Tosin oli innoton ja väsynyt, ja vähän lihavassa kunnossa (niinkuin arvostelussa lukikin..) joten EH tuli. Nellan arvostelua en nyt muista, mutta tosiaan se lihavuus. Arvotelussa oli erikseen maininta: esitetty hyvin :D heh heh

Kilpailuluokassa pudoteltiin aluksi porukkaa, pois ja Ella jäi kehään 5 muun kanssa. Tuomari kierrätti pari kertaa ympäri ja sijoitti meidät kolmansiksi! On siinä Ellassa vaan jotain jos kerta kaikista avoimen luokan nartuista pääsee kolmanneksi. Onnittelut omistajalle ja kasvattajalle vielä, oli ilo esittää noin hieno koira!

Ennen junnuja käväisin vielä kasvattajaluokassa auttamassa Sallaa (kennel Sandico). Junnuihin oli tarkotus ottaa sallalta joku koira, mutta sainkin koiraksi Sanni cairnin (jonka virallista nimeä en tiedä:D)

Lähdin samantien juoksemaan isolle kehälle, ja kerkesin viime tipassa viimeiseen ryhmään. Henkinen valmistautuminen jäi kokonaan väliin ja huomasi kyllä, omasta mielestäni junnuilu ei mennyt ihan putkeen osaltani, mutta Sanni oli hyvä esiintymään ja söppänä (: Tuomarina oli Åge Gjetnes. Ilman sijoitusta siis jäätiin, mutta ei haitannut yhtään. Tällä kertaa oli rotukehien vuoro, ja eilisen jälkeen mulle jäi vahva fiilis että pidän junior handler ja rotukehä reissut erillään, helpompi niin.

Näyttelykärpänen puraisi myös (niin ku se into ei ois ollu joo viimesen puol vuotta päällä?) ja innolla odotan sitä kun uusi näyttelytähti saapuu perheeseen... (tosin ei meille, vaan veljelleni)

ps. ens viikolla pitkästä aikaa jotain agilitystä, kun vihdoin päästään treenaamaan.

pps. mä oon nykyään sitte kai cairnlehden nuorten nurkan vastaava ..:D

Jeeee !

KEHÄ 23
Tiina Taulos......................................88
cairnterrieri......................................53 9:00
pennut 8, urokset 24
nartut 21
vehnäterrieri....................................22 11:30
airedalenterrieri..............................13

Kehä 9
Åge Gjetnes, Norja
Junior Handler
*JH Piirimestaruus...........23 10:00
*Junior Handler 10-13-v.......17
*Junior Handler 14-17-v.......64 12:00

Ei voi olla totta miten hyvä tuuri kävi! Tuomarinmuutos ja aikataulumuutos!!! Ihan mieletöntä, mä kerkeen junnuihin ja kerkeen kattoo cairnit loppuun asti ihan rauhassa sitä ennen. Hanna kerkee auttaa mua kehässä ja mun ei tarvii enää tosta stressata. Joo, nyt lähen kouluu :D

VOJH = vakavasti otettava junior handler

vuonna 2010 mätsärissä

Lyön vaikka vetoa, että jokainen junnu tunnistaa itsestään ainakin yhden piirteen:D (mutta toivottavasti kukaan ei löydä itsestään noita kaikkia piirteitä...) Idea on peräisin VOER:ista, vakavasti otettavasta esteratsastajasta. Huomaattehan että teksti on täysin vitsiä, tarkoitus ei ole siis loukata ketään, ja kuvaukset on täysin ylivedettyjä todellisuudesta. 

HANDLERI 

-Näyttelypaikalle saavutaan tarkalleen tuntia ennen kisan alkua, VOJH kykenee laskemaan että ehtii tässä ajassa hoitamaan kaiken tarpeellisen. Kyytinä joko iskän mersu tai äitin audi, VOJH ei matkusta junalla, rupuisilla kimppakyytibusseilla taikka täyteen ahdetuilla tila-autoilla. 

- Kehän laidalle päästyä tavarat levitetään mahdollisimman laajalle alueelle, ja lähialueet varataan seitsemälle muulle VOJH:lle. Tässä tilanteessa vieraiden tavarat voivat mystisesti vaihtaa paikkaa, riippuen kuinka kovis VOJH on. Kesäisin teltat ja häkit kootaan siten, että saadaan luotua mahdollisimman suljettu kommuuni. 

- Ennen kehää näyttelypaikalla VOJH hörppii Batterya, ED:tä tai vastaavaa energiajuomaa. Lidlin juomat tosin kuuluvat tämän kastin ulkopuolelle. Kisaa edeltäviin rituaaleihin kuuluvat myös viimeisimmät juorut muiden VOJH:ien kanssa sekä älytön kiire. Mitä enemmän juostaan paikasta toiseen, sen parempi. 

- Samalla kun VOJH juoruilee, tämän hiuksia laitetaan (vähän tosta lakkaa ja glitteriä), hiukset laittaa useimmiten äiti tai ex-VOJH, joka on siirtynyt uuden sukupolven VOJH:n manageriksi 

- VOJH:n vanhemmilla on rahaa, joten he tietenkin maksavat ilmoittautumismaksut, kuljetukset ja yöpymiset kaupungin parhaassa hotellissa. 

- Jokainen VOJH omistaa Nikonin tai Canonin järjestelmäkameran, jolla kuvaa henkilö, joka siihen on erikseen pestattu ja neuvottu, yleisimmin joku heikompi kaveri koiraharrastuksen ulkopuolelta. Iskä tallettaa suorituksen Sonyn videokameralla 

- Joka vuoden alussa VOJH ostaa (tai siis VOJH:n hakija, VOJH käyttää vapaaviikonloput bileissä joista ei alkoholia puutu) kalliin pullon shamppanjaa (huom. aitoa) osarivoittoa varten. Voiton jälkeen pullo korkataan ja nautitaan voittopokaalista. 

- VOJH ei hyväksy porukkaan uusia ihmisiä - mahdolliset (vähäiset) tauot VOJH viettää tupakkapaikalla 

VAATTEET 

- Näyttelyyn saavuttaessa VOJH:lla on päällään mielellään college-housut, villakangastakki tai kallis laskettelutakki ja Burberryn huivi, feikkejä katsotaan kieroon. Jalassa uudet kengät, adidakset ja lacostet on VOJH:en keskuudessa in. Mahdollisten farkkujen kanssa on useimmiten kalliit nahkasaappaat. Tärkeimmät tavarat (meikit, kännykkä, ipod) kulkevat kätevästi Luis Vuittonin kassissa. 

- Vaatteet VOJH vaihtaa joko vessassa tai kehän laidalla, samalla naama hoidetaan kuntoon. Sukkahousuja VOJH varaa mukaan ainakin viidet. Sisänäyttelyissä suositaan jakkupukua ja siistejä kenkiä. Kesällä heitetään vapaalle ja päällä on joko tiukka minihame taikka mikroshortsit, jalassa ballerinat. Miestuomareilla VOJH pyrkii mahdollisimman paljon heruttavaan asukokonaisuuteen, oli kesä taikka talvi. 

- Hiukset ovat poikkeuksetta ponnarilla lukuunottamatta nuorimpia VOJH:ta, jotka suosivat nutturaa. Otsahiukset vedetään taakse kullanvärisellä pannalla. 

- VOJH pääsee toki joka vuosi finaaliin; tällöin puku teetetään ja kampaaja finaalia varten varataan osakilpailuvoitosta seuraavana päivänä. Gaalaillalliseen ostetaan/teetetään arvostetun suunnittelijan iltapuku. 

KOIRA 

- VOJH ottaa kisakoirakseen mieluiten koiran, joka löytyy 10 parhaan joukosta Vuoden näyttelykoira -kilpailusta. Edellisvuoden näyttelykoirakisan voittaja kelpaa hätätilanteessa, mutta ei ole kuitenkaan suositeltava kilpakaveri, uskottavuus laskee 

- Tällä kaudella suosiossa ovat erikoiset ja ennenkaikkea harvinaiset rodut, ennen suosittuja rotuja (setterit, villakoirat, afgaanit, terrierit) ei kelpuuteta, kisa jätetään ennemmin välistä 

- Koira ei tietenkään ole oma, vaan se järjestetään kisakoiraksi suhteilla joita VOJH:lla luonnollisesti on vaikka muille jakaa. 

- Kisakoira tuodaan valmiiksi laitettuna junnulle hetkeä ennen kehän alkua, VOJH:n ei tietenkään tarvitse treenata lainkaan, sillä VOJH osaa jo kaiken ja VOJH:n koiran on oltava kone 

- VOJH suosii kisakoirassaan pientä aggressiivisuutta, sillä se antaa uskottavamman kuvan 

- VOJH:lta löytyy toki myös omia koiria, joiden kanssa ei kisata junnuissa. Koira on rodun Suomen huippukasvattajalta ja tittelirivistö ylittää 20 merkkiä. Jos koira ei ole pärjännyt vuoden iän saavutettuaan odotetusti, VOJH palauttaa sen kasvattajalle. 

KISA 

- Olisi suotavaa, että VOJH:n äiti (miestuomarit), isä (naistuomarit) tai manageri käy keskustelemassa tuomarin kanssa ennen kisan alkua. 

- VOJH raivaa itselleen mahdollisimman paljon tilaa kehässä saadakseen paljon huomiota 

- Juostessa pyritään jäljittelemään koiran likkeitä, hidastettu loikkiminen on tosin suosittua kaikilla roduilla VOJH:en keskuudessa 

- Seisotettaessa VOJH:lla on tapana kallistaa sievästi päätään 

- Kisassa hymy on kaiken A ja O; useimmiten VOJH:lla se on teeskennelty ja sitä harjoitellaan päivittäin peilin edessä, sekä vielä hetki näyttelypaikan vessassa ennen kisan alkua 

- Jos kisassa menestytään, VOJH osoittaa tyytyväisyytensä hyvin selvästi 

- Kun kisa meneekin pöydän alle, junnukoira menee vaihtoon, VOJH haukkuu muut kisaajat, tuomarin ja kaksikymmentä muuta. Ei ole myöskään mahdotonta että tavarat lentävät. Tämän jälkeen VOJH siirtyy tupakkapaikalle tai istuu kehän reunalle arvostelemaan muiden suorituksia kovaan ääneen. VOJH tosin epäonnistuu hyvin harvoin ja sijoittuu lähes poikkeuksetta. 

- Kun mahdollisesta voitosta/pettymyksestä on toivuttu, siirtyy koko VOJH:ien porukka seuraamaan ryhmäkehiä - eturivistä tottakai. Samalla he nauttivat heseruokaa. 

- VOJH poistuu paikalta viimeisten joukosta. Riippuen päivästä, VOJH joko hyppää iskän mersuun ja suuntaa kohti kotia tai matkustaa hotelliin, vaihtaa vaatteet ja lähtee baariin managerin kanssa. VOJH ei välttämättä pääse sisälle, tässä tapauksessa manageri hakee hörpittävää hotellihuoneeseen. Seuraavana päivänä pirteänä kisaamaan!

( kopioitu ---> http://www.koirauutiset.com/forums/lofiversion/index.php/t27137.html )

Lahti ryhmis 15.1

(c) ida hukkanen

 Tänään oli siis vuoden ensimmäiset junnuilu kisailut Lahdessa ryhmiksessä. Olin la-su yön kaverilla, ja olo oli aika hmm.. väsynyt kun äiti tuli hakemaan aamulla. Olin hommannut kisakoiraksi dalmatialaisen Palan, joka on yhen sukulaisen koira. Tuttu koira siis entuudestaan, mutta kokematon näyttelyasioissa. Alkuun tilanne näytti aika pahalta, kun ei Palaan tuntunut löytyvän mitään kontaktia, mut pari tuntii näyttelyhallissa seikkaillessa Pala väsyi ja alkoi sujua paremmin.

Vihdoin ku päästiin kehään, tuomari jakoi kolmeen ryhmään ja me oltiin tokassa. Yksilöarvostelussa Pala seisoi suht hyvin, liikkeissä en saanut sitä tarpeeksi mukaan joten meni aika huonosti liikkeet. Tehtiin L, edestakas ja ympäri. Tuomari kysyi vain että onko oma vai lainakoira.

(c) ida hukkanen

Vaikka Pala esiinty ihan mielettömän hyvin, ainoa tavoite oli päästä jatkoon, se olis tarpeeks. Ja niinhän siinä kävi että päästiin jatkoon eli seitsemän parhaan joukkoon!! Pudottiin vasta viimesenä, eli kuudentena. Eli ihan hyvä alotus tälle vuodelle! Pala esiinty hienosti vaikka oli kokematon, vähän treeniä niin Palaa näkee mun kanssa useemminki ja lisäks ilmotetaan sitä viel rotukehiinkin tässä keväällä. Kiitos taas kaikille seurasta ja Emmalle + Idalle kuvista ! (:

(c) ida hukkanen

Ens lauantaina sit turku, jes! Keskiviikkona alkaa treenit, Unnan leikkaushaava on kai auennut (ainakin vuotaa) joten tauko tuppaa pidemmäksi kuin suunniteltiin. Noeihän siinä mitään, pääasia että koira tulee kuntoon ja sitten jatkuu treeni.

7.1 epistelyt lägin hallicupissa + perjantaitreenit Unnan kanssa

Perjantai-iltana käytiin taas Veikkolassa omatoimitreeneissä Anun kanssa. Tällä kertaa mukaan lähti vaan Unna, kun I&E oli jo saanut pitkät lenkit. Tehtiin aika yksinkertaista rataa missä oli hyppyjä ja putkia ja olikin aika hyvä treeni Unnalle. Alku meni hyvin kun muistin ottaa tarpeeksi etumatkaa aloituksessa ja pitää rintamasuunnan ajoissa oikeaan päin. Olin toivonut treeniin takaaleikkauksia, joten noi on vähän väkisin tungettuja. En mä muuten niihin ohjais takaaleikkauksia mutta kun niitä tarvitsi treenata niin mehän treenattiin. Alkuun otin vaan tota 13-9 hyppy sarjaa eri suunnista ja alkohan ne takaaleikkauksetkin sujua. Tähän väliin täytyy sanoa että Unnalla oli mieletön into ja vauhti päällä koko tunnin ajan vaikka touhuttiin jotain koko ajan. Rataakin otti uudestaan ja uudestaan ilman väsymyksen merkkejä, täytyy vaan mun muistaa aina lopettaa ajoissa. En oikein malta lopettaa kun koira menee niin hyvin ja tekis mieli vaan treenata ja treenata lisää ;-) Vikankerran ku otettiin ni takaaleikkaukset ja kaikki suju ongelmitta.
Keppejä otettiin erikseen ja ne sujuu jo samalta puolelta ohjattuna hyvin. Menee ilman mitään käsiapuja ja tosta on helppo sitte alkaa muuttamaan niitä itsenäisemmiksi. Toiselta puolelta ohjattuna (vas.) pitää vielä auttaa kädellä mutta eiköhän sekin mene kohta sinne lihasmuistiin..

Piristystä, vuosi sitten, Ilonan kanssa ekoissa virallisissa (:

Lauantaina aloteltiin vuotta 2012 episten merkeissä. Mä mietin, mietin ja mietin sitä että kumpi lähtee kisaamaan, koska kolmen koiran kanssa en lähde ratoja juoksemaan ja Unna oli se varmin tapaus. Päädyin kuitenkin Ilonaan, koska olen totaalisen kyllästynyt Ellin temppuiluun radalla joten parempi vaan jättää se kotiin...

....ja niin tiiänhän mä sen että sillä täytyis vaa kisata ja kisata ni päästäis ehkä tosta ongelmasta eroon ja rutiinia tulis mutta ei kauheesti huvita maksaa 5 euroa siitä että käydään kääntymässä ekalla esteellä ja koira on taas ihan erimerkeissä tekemässä rataa kuin mä. Ehkä mä vaan pidän vähän taukoa ja odottelen ihan 

rauhassa ainakin sinne treenien alkuun asti (ensi viikkoon..) ja sitten katsastan tilanteen uudestaan.

Kisaavien rata oli superhelppo, pelkkää juoksemista eikä pahoja ongelma kohtia ollut ollenkaan. Sanoisinpa että, melkeimpä enempi möllitasoa. Ilona oli selvästi innoissaan kun pääsi tuttuun paikkaan pitkästä aikaa kisaamaan ja menihän se ihan mukavasti. Vauhtia ei ollut huimasti mutta enemmän kuin yleensä ja tehtiin 0-rata! Ja mitä vielä, ei tullut edes yliaikaa (!!!!!!!!!!!!!) wow tää on Ilonan historiassa ensimmäinen kerta kun kisaavien radalla tehtiin nolla jossa ei ollut yliaikaa, eikä niitä ihanneaikaan meneviä nollia edes mölleissä tullut kuin max. yksi :D Oltiin 3.sijalla sentäs eli ihan tyytyväinen saa olla mummeliin! (:

Unnan kisarata oli jotain ihan kauheeta. Koira meni kyllä ihan hyvin mutta mä olin myöhässä joka paikassa ja  tuli turhia pysäytyksiä ja mitävielä! Oma moka, koira oli taas super eikä nopeudesta voi valittaa. Mun täytyy alkaa lenkkeilemään ja kohottamaan kuntoa kun en pysy enää ton perässä .... hyl tuli tulokseksi.

Möllirata olikin sitte ihan überhelppo mikä ei tietysti ollu kovin kiva juttu Unnan kanssa. Unna oli onneks jo ehkä hitusen rauhallisempi. Mutta tulipahan tehtyä pari niin turhaa virhettä radalla, sitä mä sanoin jo ennen että liian helpoilla radoilla menee helposti ansaan. Toinen virhe taisi olla se kun Unna meni puomille putken sijasta ja toinen tuli sitten siitä kun ekan virheen takia olin jo ite ihan sekasin ja väärällä puolella joten joku ylimääränen pysähdys siinä tuli. Aika meni kuitenkin reilusti alle ihanneajan. En muistanut yhtään sitä että mölleissähän ei hylätä joten melkein lähdin paikalta katsomatta tuloksia. Unna oli kuitenkin sijoittunut toiseksi vaikka virhepisteitä taisi ollakin. Tyytyväinen saa taas olla! Unnan toinen peräkkäinen 2.sija ja saman päivän aikana kummatkin koirat sijoittui eli vuosi ei olisi voinut paremmin alkaa (:

alkuvuodenkalenteri

Niinkuin tosta kaleterista näkee, minkä alemmas lisäsin, Unna on tänään ollut leikkauksessa, steriloinnissa. Uskompa että kaikki on mennyt hyvin, kun ei ole viestiä tullut, mutta laitan tässä illalla vielä varmistusviestin että koira kunnossa. Ihanaa, niin ei juoksuista tarvitse sitten välittää. Nyt tulee pakostikin sellanen 2 viikon tauko mutta toivottavasti sitten päästään entistä ehompana takaisin treeneihin. Onhan mulla tässä kaksi pöllöpäätä treenattavana sen aikaa ..
Eipä tänne muuta, talvi näköjään tullut tänne Lohjallekin. Ois voinu lumet olla tulematta, en tykkää yhtään ja kaikenlisäksi on _kylmä_! Olispa jo kesä ... Ens viikonloppuna mulla ois sit kisat Lahdessa, dalmiksen kanssa. Koira on ennestään tuttu mutta se on kokematon näyttelyissä ja toosi innokas joten kauhulla odotan!



Tammikuu:
7.1 Hallicup Lägi (Unna + Ilona)
9.1 Unnan strilointi (taukoa toipumisen ajan)
15.1 Lahti rn, junior handler (koirana dalmatiankoira Pala)
18.1 Treenit alkaa :)
24.1 Turku kv, Ella ja Nella cairnien handlaus + junior handler (koira ehkä skotlanninterrieri)
25.1 Turku kv, turistiksi ?
28-29.1 Siuntion koirakerhon agilitykisat, la töissä ja su töissä (todennäköisesti ei mennä tällä kertaa kisaamaan)

Helmikuu:
4.2 kultaistennoutajien erkkari Lohja, Taikan handlaus
19.2 agilitykisat Kirkkonummi (Elli, Unna?)
25.2 agilitykisat Vantaa (Elli, Unna?)

Maaliskuu:
4.3 agilitykisat Lohja (Elli, Unna?)
18.3 agilitykisat Kirkkonummi (Elli, Unna?)
24.3 agilitykisat Vantaa (Elli, Unna?)
25.3 Villakoirien erkkari Lohja, junior handler (koira?)

Huhtikuu:
14-15.4 Vaasa kv, junior handler
28-29.4 Lahti kv, Pala dalmis handlaus + junior handler molemmat päivät (koirat?)

Toukokuu:
6.5 agilitykisat Vihti
12-13.5 Tampere kv, Pala dalmis handlaus + junior handler molemmat päivät
20.5 mätsäri
26-7.5 Joensuu kv

Perinteinen uudenvuoden postaus, vähän myöhässä

Vuosi 2011 oli loppujen lopuksi ehkä eteenpäin vievin vuosi niin koirien kuin minunkin osalta. Asenteeni, ohjaukseni, treenausinto, oppimistapa, tavoitteiden suunnittelu kaikki on muuttunut vähän parempaan suuntaan. Aloitetaanpa vuoden alusta jolloin suurin henkinen tavoitteeni oli viralliset agilitykilpailut. Kisasin Ilonan kanssa ekan kerran helmikuussa 2011 Kirkkonummella kolme starttia. Jännitin kisoja kauheasti vaikka loppujen lopuksi niissä ei ollut edes mitään jännitettävää. Kolmelta startilta ekalta tuli yliaikanolla ja toiselta jotain virheitä ja vikalta hylly.

Kisaintoni alkoi ja kisasimme Ilonan kanssa 6 kisat, startteja 12 joista hylättyjä 5, yliajallisia nollia 2 ja yliajallisia tuloksia 5. 

Yliaikaa tuli siis joka radalla. Loppuvuodesta päätin että Ilona saa vähän taukoa/eläkettä kun ei vauhtia tuntunut tulevan lisää vaikka mitä yritti. En vieläkään ole keksinyt mistä hitaus johtuu, koira vaikuttaa terveeltä, nauttii agilitystä, ymmärtää ohjauksen . . Kaikenlaisia motivointikikkoja on kokeiltu mutta aina ollaan palattu samaan pisteeseen. Ilona on varma suorittaja (tosin hidas) ja luonteeltaan sellainen ettei koskaan voi olla tarpeeksi nopea vaikka tekisi nollaratoja varmasti jos ohjaaja osaisi ohjata. Ilona saa ehkä ensi kesälle vähän uutta puhtia uudelta ohjaajalta ...
Ilonan kanssa ei oikeastaan muuta ole tehty. Mätsärisaldo jäi nollille kummankin koiran osalta, ja mitään uutta ei kokeiltu. Kesä sujui nopsakasti verkkokeppiprojektin (joka on vieläkin kesken) kanssa ja Elli oppi vain joitakin uusia temppuja.

Toisin kuin olisin ikinä uskonut Ellikin starttasi tänä vuonna ensimmäisen kerran. Ei ehkä mitenkään kehuttavasti mutta jostain se vain on aloitettava. Elli ei ole mikään maailman viisain koira, ja sille täytyy opettaa asiat vähän eritavalla kuin Ilonalle.
Kahdelta startilta molemmat oli hyllyjä. Putkikisassa Elli ainoastaan teki tarpeensa radalle. Kirkkonummen epiksissä 6.12 kaksi keskeytettyä rataa Ellin laamailun vuoksi. Lägin epiksissä 18.12 ensimmäinen rata nenä kiinni maassa, toinen keskeytetty. Treenitkin on mennyt aika vaihtelevasti. Joten saas nähdä mihin suuntaan kehitytään, toivottavasti ei ainakaan huonompaan. Epiksissä käytiin vuoden aikana ehkä noin 10 kertaa.

Vaikka toi koira onki yleensä aika lahopää, ni aikamoinen team me silti ollaan

Aloitin vihdoin ja viimein junior handler kisauksenkin pitkän haaveilun jälkeen joskus syksyllä. Eka kisa meni lainakoiralla, dalmiksella JH-. Siitä kisasta sain sen innon ja seuraavat kisat kisasin TerriErissä Showlink hallilla JH-, Nellan kanssa. Porvoo kv:ssa Viuhka havannalla JH-, 5.marraskuuta käppänäerkkarissa Ella cairnin kanssa JH2 (kolmesta osallistujasta) Ensimmäinen sijoitus siis ;-)
12.11 Milo cairnin kanssa Best in Puppy Showssa JH-. 27.11 Kaapelitehtaan pentunäyttelyssä yllätysmutkan kautta lainakoiralla, Susu fieldspanieli JH5 (koira oli 8kk pentu, joka osasi hyvin kun jaksoi mutta jh kisat kun kestävät ja kestävät loppuvaiheessa Susu vain hyppi ja pomppi joten ehkä viitos sija oli vaikeimman koiran titteli) Ja vuoden viimeinen kisa messarissa chihuahua Pyryllä JH-. Laji on vienyt täysin mukanaan, ensi vuodesta tiedän tulevan jh-täyteinen vuosi.
Mä oon vielä ihan alussa, mutta oppinut jo valtavasti tän vuoden aikana! Ens vuonna aion opetella vaan lisää ja lisää, uusia rotuja ja lisää pikkukikkoja.

Kiitos Hannele, ja Hassunnassun koirat kivoista reissuista näyttelyissä!

Sain loppuvuodesta myös haasteen jonka otin täysin vastaan. Bostonterrieri Unna, 2 vuotias agilitytykki. Nopea ja varma heti kun kepit ja viimeinen silaus saadaan kuntoon. Kerettiin jo epistellä pari kertaa toisella kerralla lägillä mölliluokassa sija 2. Unna on haastava koira, mutta uskon että päästään pitkälle vielä kunhan saadaan mun oma ohjaus ja kepit kuntoon. Eli Unnan kanssa jatketaan myös ensi vuonna.

Tehtiin me kyllä vuoden aikana paljon muutakin. Oltiin kesällä Ilonan kanssa taas heppaleireilemässä ja tutustuttiin kivoihin ihmisiin, mökkeiltiin, meillä oli vieraita saksasta kesällä, harjoiteltiin pihalla kaikenlaista, käytiin uimassa moneen kertaan, laiskoteltiin, oltiin talvella paljon sisällä hirmupakkasten vuoksi, Ilona oli pari kertaa tallilla mukana, eleltiin normaalia arkea, Nella ja Ruusu oli hoidossa paljon, nähtiin Emmiä ja Artturia ja muita koirakavereita, laiskoteltiin lisää ....

Lisäksi olen saanut upean vuoden koiranäyttelyissä ja eritapahtumissa uusien tuttavien ja ystävien kanssa, kiitos! Erityiskiitos Hanneleelle kun otit mukaan näyttelyihin noinkin paljon, mukava saada kokeneemmalta neuvoja ja autan mielelläni lisää, ja muille griffon kehän laidalla olleille myös kiitos. Kiitos kyydeistä myös! Kiitos Kaisalle jh koirien lainauksista ja vakkarihandlariksi ottamisesta, toivottavasti ensi vuonna päästään enemmän kehään. Kiitos Pirjo ja Ninni avusta messarissa ja jh koiran lainasta, kiitos Anne luottamuksesta, koirien lainasta, neuvoista ja muutenkin avusta. Sekä tietysti kaikki jh kisojen ja agilityn kautta saadut uudet kaverit ja tuttavat. Maipalle uuden agilitykoiran lainaamisesta ja yhteistyöstä kiitos, jatketaan ensi vuonna. Matille, Ninnille, Anulle ja muille siuntiolaisille kiitos myös :)

VUOSI 2012 tavoitteet:


Ilona
agility : Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin Niina alkaa käymään jatkotason treeneissä Ilonan kanssa kesällä jotta oppii ohjaus kuviot ja Ilona pääsee jatkamaan lajin kanssa. Kiva että Ilona pääsee mummoilemaan radalle ;) Ilonan kanssa muuten tavoitteena alkaa tekemään rally-toko juttuja omatoimisesti, lisäksi käydä ehkä joku pikku jh kisa kun turkki sen sallii. Rentoilu vuosi siis tulossa, onhan Ilona jo 6-vuotias!

Elli
agility : Ellin kanssa jatketaan siitä mihin jäätiin, katsotaan milloin otetaan seuraavat startit. Tarkoituksena olisi treenata nenä pois maasta, motivaatiota kasvattaa ja kepit saada kuntoon. Kontaktit on jo sen verran hyvällä mallilla, mutta niitä vielä jatketaan ettei unohdu. Ja toinen tavoite olisi se kauan haaveiltu koiratanssi. Olisi hienoa tanssia messarissa vuoden päästä, sinne asti ei kuitenkaan mennä kuiviltaan joten tuntuu aika suurelta haaveelta. Eli ohjelma vaan kasaan ja treeniä!

Unna
agility : Unnan kanssa aletaan rakentamaan kokonaisuus pikkupalikoista. Kepit, takaakierrot, valssit, eteenpäin-lähetykset, persjätöt, kontaktit ja putket täytyy saada kuntoon. Startti otetaan sitten kun ollaan valmiita, eli ei stressiä. Katsotaan myös että koira pysyy muuten terveenä.

Minä
agility : Ohjaamista sujuvammaksi, radanlukutaitoa.. Kuntoa ja lihaskuntoa paremmaksi, kaikkea tarvitaan vielä. Sillä hyvät koirat löytyy mutta huonolla ohjauksella koiratkaan ei pelasta. Juokseminen täytys alottaa nyt alkuun kerran viikossa, tää voi olla vaikka uudenvuodenlupaus.
Samat tavoitteet muuten kuin koirillakin. Ja se junior handler. Tavoitteena vaan kisata paljon, hankkia kokemusta! Voisin vaikka ottaa tavoitteeksi hankkia kokemusta/kokeilla tämän vuoden aikana jokaisesta FCI ryhmästä 5-10 koirasta. Kisata jokaisesta FCI ryhmästä kahdella rodulla. Lisäksi opetella ne ryhmät ja aina ennen kisoja varmistella perustiedot kyseisestä rodusta, ettei käy niiku nyt on pari kertaa käyny :D

Vuosi oli opettavainen ja hieno, toivotaan ensi vuodesta vielä hienompaa näillä tavotteilla ;)

Helsinki Winner, jh-

Tällä kertaa otan esille asian, joka koskee meitä kaikkia nuoria koiraihmisiä. Joudumme päivittäin kuuntelemaan naurua ja pilkkaamista meille elämääkin tärkeämmästä asiasta, koirista. Kuulemme sitä miten olemme noloja juostessamme viikonloppuisin ympäri Suomea ja jotkut jopa ympäri maailmaa näiden "vain koirien" takia. Kuulemme sitä kuinka meillä ei ole mitään muuta elämää kun nuo "vain koirat". Meitä ilkutaan, kun innostumme jostain jota rakastamme. Koiraharrastusta voisi verrata vaikka salibandyn-, jalkapallon tai jääkiekon pelaamiseen. Viikonloput menevät matkoihin ihan yhtä lailla salibandyssa kuin koiranäyttelyissä tai agility kisoissa. Treenit voivat olla myöhään illalla tai suoraan koulusta. Suurimmalla osalla ihmisistä on joku laji josta he pitävät ja tekevät kaikkensa menestyäkseen. Meillä se on koirat. Koirien kautta opimme vastuullisuutta, huolellisuutta, tutustumaan uusiin ihmisiin, suhtautumaan asioihin positiivisesti, yrittämään aina parhaamme, suunnittelemaan asioita itse ja huolehtimaan itsestämme sekä koiristamme. Tuota listaa voisin jatkaa vielä kauan. Tai no, se on loputon.
- Juni H.


Laitoimpa tekstiä eteenpäin, vaikka harvemmin joudunkin kuuntelemaan tuollaista. Kukaan ei yleensä mua koirien takia pilkkaa, ja siitä olenkin iloinen. Kaverit tietää että koirat on mulle elämä ja harrastus, ihan niinkuin jollekin se on jalkapallo tai voimistelu. Monet kyselee maanantaisin että mites meni kisoissa tai että tuliko sijotuksia viikonloppuna, vaikka ei koirista mitään ymmärräkään. Tiedän kuitenkin että monia nuoria haukutaan ja facebook-kuville nauretaan joten teksti on täyttä totta. Aika harva ymmärtää että tämäkin on ihan normaalien ihmisten harrastus, onneksi on muitakin koiraihmisiä jotka ymmärtää <3

Vuoden 2011 viimeiset puuhailut koosteena

Mulla jäi _yllättäen_ toi blogin päivitys vähän hiljemmalle päätin tehä nyt koosteen loppuvuodesta eli joulukuusta.

Muistaakseni mun piti kirjottaa messarista jokunen sana, eihän siitä oo ku kuukaus aikaa mutta niin mitä pienistä.. Messari oli siis ihan kiva päätös vuodelle 2011. Lauantaina lähin aikaseen Pirjon ja Ninnin kyydillä messarille päin, auttelin siinä ensin koirat ja kamat kehälle ja sitten nappasin Chihuahua Pyryn ja kopan mukaan ja lähdin lipumaan junnukehälle päin. Pääsin paikalle ni junnuilut oli just alkanu nuoremmista, aattelin et nonnii nyt päästään koht kotii mutta ei! Siinä kesti...kesti...kesti..kesti ja kesti. Olisin kerennyt jäädä moneen kertaan seurailemaan Pirjon koirien kehäilyä. Pyry alkoi olla jo hitusen kyllästynyt ku päästiin kehään, vaikka upeastihan se esiintyi. Vähän tuppas häntää laskemaan mutta en viitsinyt ottaa stressiä kun ei noin isoita kisoista kumminkaa olis sijotusta tullut. En nyt pahemmin muista enää mitä piti tehä mutta ainaki ympäri ja edestakas, ja tuomari kysy multa sit et mistä maasta chihuahuat on alunperin ja ei mulla tietenkää ollu mitään tietoa. Noh, ainakin opin että tollaset nippelitiedot pitää selvittää ennen kisaa :)

Päästiin sitten heti ulos kehästä, mutta ei haitannut yhtään. Koira meni kivasti ja mulla oli kiva päivä :)

Sunnuntaina lähettiin Niinan kanssa ajamaan tällä kertaa ft. Elli. Elli olikin noin isossa hallissa vähän hädässä, eipä se ennen tollasissa oo ollut, ja sen takia mä sen sinne ilmotinki. Oli tarkotus tehdä putkirata leikkimielisenä kisana. Huomasin jo ennen rataantutustumista että Elli ei oo ihan kunnossa, oiskohan johtunut jännityksestä :D Rata oli kiva, haastava mutta ei liian, sisälsi pari vaikeaa kulmaa mutta muuten oli aika perus kiihdyttelyä. Ellin kanssa ei mennyt mitenkään hyvin, rata oli pelkkää karkailua, haistelua + tarpeet tehtynä hienolle näyttelymatolle. Great, tuli vähä sellanen olo että itkenkö vai nauranko. Otin myöhemmin uudestaan niin että mentiin kaksi putkea suorana läpi samassa paikassa ja sekään ei mennyt mitenkään ihan putkeen. Äääh perhanan Elli, mulla ei oo kohta hiuksii päässä jos toi jatkaa tohon malliin...

Olin lisäksi Emman Vickan sheltin kanssa samassa putkikisassa. Kani oli ihana! Ihastuin siihen heti, ja se meni radallakin kuin unelma. Puhdas rata ja neljäs-sija, eli tyytyväinen saa Emma olla Kaniiniinsa ;) ja mäkin ohjasin sen ihan mukiinmenevästi ..

Käytiin vielä parissa treenissä messarin jälkeen. Aiheena oli jotain perusratatreeniä josta en nyt muista sen enempää ..

Niin mitäs sitte. Sitte oli 6.12 itsenäisyyspäivän epistelyt kirkkonummella, KKK-hallissa. Mukana oli Ilona, Elli ja Unna eli koko poppoo. Halli oli kylmä ja päivä oli pitkä. Minimölleissä oli osallistujamäärä samaa luokkaa kun virallisissa. Ilonan kanssa mentiin möllirata ulkopuolisena, ihan vaan huvikseen. Rata oli suht helppo, mutta siellä tuli pari jotain tylsää putkivirhettä, vauhtikaan ei ollut hurja. Unnan kanssa mentiin samainen möllirata kahteen kertaan. Kummallakin kerralla tuli putkista virheitä muuten meni suht hyvin ja vauhtia oli aika mukavasti. Tuloksia en nyt muista enkä jaksa kaivaa tuloslappuja mutta tänään ei ollut meidän päivä. Putket oli ihan helppoja mutta ehkä mä sit tein jotain ohjauksellisia virheitä niissä kun kummatin meni sivu suun useasti. Unnan kanssa täytyy ottaa tehotreeni putkille.
Kisaavien rata vastasi 1-2 luokan rataa ja Unna suoritutui siitä ihan ok. Ellin suorituksista ei varmaan tarvitsisi edes mainita, mutta ekalta radalta keskeytys. Elli juoksi ihan omin päin minne sattui ja korvat oli kadonnut kokonaan.. plääh. Tokalla radalla tein tahalteen vaan pienen pätkän missä oli pari hyppyä, puomi, putki ja hyppy lelun kanssa. Onnistui vähän paremmin mutta siltikään ei niin hyvin kun lelun kanssa olis kuulunut mennä. Elliin en ole tyytyväinen ollenkaan, oli taas sellasta pelleilyä. Unna meni hyvin ekoiksi kisoiksi ja Ilona-mummelikin pääsi vähän juoksemaan <3

18.12 oltiin hallicupissa Lägihallilla Lohjalla. Ellin laitoin kisaaviin ja Unnan mölleihin (+yksi kisaavienrata ulkopuolisena harjotuksen vuoks) Rata oli hankala, ja otin Ellin tavoitteeksi sen että päästäisiin loppuun asti mutta jos nenä menee maahan niin keskeytys. En pysynyt suunnitelmissa vaan jatkoin radan hitaasti loppuun asti vaikka nenä kävi maassa vähän väliä.. ja nyt kaduttaa :D Toisella radalla päätin muutella radan helpommaksi, tekemällä kakkoshypyn ilman takaakiertoa. Elli kuitenkin karkasi haistelemaan samantien kun tuomari antoi lähtöluvan joten keskeytin saman tien ja pois radalta heti.
Unnan kanssa olin koko radan myöhässä joka paikassa ja se meni aikamoiseksi pyörittämiseksi ja pysähtelyksi. Koira kävi vähän liian kuumana ja ei oikein onnistunut. Tuloksena hyl.
Mölleissä sen sijaan Unna meni jo paljon keskittyneemmin, vaikka itse olin edelleen myöhässä. Eipä siinä paljoa virheitä tullut mutta jotain kumminkin. Unna oli siis sijalla 2! Ihan hyvin kun oli kumminkin toiset kisat Unnan elämän aikana.. Siuntiolaisia oli edustamassa enemmän kuin yleensä ja pari muutakin toi mainetta kerholle sijoituksillaan ;-) onnea!

Heti lägiepisten jälkeen koirat lähti mökille viettämään joulua kun me lähettiin jouluksi viikoksi teneriffalle. Oli muuten lämmin ja erilainen joulu, mutta ihan hauska. Kävin vielä ennen lähtöä Taikan kanssa pitkällä lenkillä ja treenailin vähän seisomista ja seuraamista. Taika oli ihan erikoira lenkillä kun hallilla, paljon rauhallisempi ja kuunteli koko ajan käskyjä.